Osa-aikaista

Sain sitten osa-aikaisen, keikka tyyppisen työn Minimanin kassana, Staffpointin kautta. Työvuoroja on miten Staffpoint niitä sattuu tarjoamaan ja mitkä ehtii varata itselleen. Palkka kolahtaa tilille kahdesti kuussa. Ei siis mikään hölmömpi sopimus, etenkin kun saan täyden TESsin palkan aikaisemman asiakaspalvelu kokemukseni ansiosta. Enpä siis olekkaan välttämättä ihan persaukinen kun matkaan Japaniin.

Huonoina asioina sen sijaan on se että juuri kun tämä työpaikka ja tämänpäivän (lauantai) työvuoro oli varmistunut (torstaina) niin sain flunssan. Flunssan joka nosti lämpötilaa melkeen kuumeen puolelle (harvemmin mulle edes kunnon kuumetta nousee) ja sisälsy myös kahden päivän migreenin. Noh, selvisin työpäivästä kunnialla ja huomenna ei oo mitään ohjelmassa.. paitsi siivoamista. No enpä kuitenkaan pystyisi kipeänäkään vaan maakaan sängyssä ja olla tekemättä mitään joten käytetään sitä energiaa sitten siivoamiseen.

Japanologin ego tuppaa kasvamaan melkeen aina kun saa uuden Japanilaisen keskustelu kaverin Twitterissä (tai jossain muualla netissä) ja nämä kehuvat Japanin taitoja. Tänäänkin sain uuden seuraajan jolle sitten ryhdyin japaniksi kirjoittelemaan ja noh, heti toisessa kommentissa oli tämä tuttu fraasi (tosin tällä kertaa vielä ego boostaavampana kuin normaalisti): "日本語上手すぎ！" ("Japanisi on todella/'liian' hyvää!") joka jatkui vielä tällaisella: "ハーフとか？" ("Oletko mahdollisesti puokki?" = puoliksi Japanilainen) (Juu, anteeksi kamalat käännökseni. Kääntäminen ei oo niitä vahvimpia puoliani.)
Minua on vain kerran aikaisemmin luultu japanilaiseksi ja se tapahtui Japanissa eräässä puistossa, vanhemman pariskunnan toimesta. Riemuitsin siitä koko loppu reissun ajan. Tällä kertaa minua luultiin siis puoliksi japanilaiseksi joka sekä ilostutti että huvitti suuresti. Miten joku voi erehtyä luulemaan minua edes puoliksi japanilaiseksi vai muutaman lauseen perusteella? Ahaha, japanilaiset, you gotta love them~ ♥

Näin pitemmittä puheitta voisinkin siirtyä katsomaan seuraavaa jaksoa ９９-年の愛～Japanese-Americans～ sarjasta. Ekan jakson perusteella voin todeta draaman 'Must Watch' sarjaksi kaikille Japanologeille. Sarjan tarina on siis tämä:

The story follows a family of Japanese immigrants who crossed over to America 99 years ago. Kusanagi plays both the young Hiramatsu Chokichi (later taken over by Nakai) and his son, Ichiro. When the war breaks out the Japanese immigrants face racism and segregation. Ichiro pledges his alliance to America and gets sent to Europe, second son Jiro stays back with Ichiro's beloved Shinobu (who he has a crush on) and tries to protect his parents' farm. Their two sisters Shizu and Sachie are sent back to Japan and have to experience the horrors of war, one in Hiroshima and the other in Okinawa. from DramaWiki.

Että näin. Rankkaa tekstiä viidessä kahden tunnin jaksossa. Vilkaiskaahan jos kiinnostaa.

Tällaista tällä erää. 　じゃあ、またね！