~VLS~

VLS eli Viikonloppu Laadukkaassa Seurassa

Tekivätpä mokomat inhottavasti eivätkä kertoneet että meille on tulossa viikonloppu vieraita. Pahaa aavistamattomana lähdin Jenchanin seurassa kohti keskustaa mielessä Matchania vastaan meneminen ja sieltä sitten Cittarissa ruokaostoksilla pyörähtäminen. Asemalle asti kun päästiin niin nuo kaksi halusivat poiketa kaakaolle/kahville aseman kahvilaan. Jaa no, mikäs siinä, Othellossa olisi vain ollut halvempaa. Siinä sitten päädyin itsekin nauttimaan kaakaon kermavaahdolla. Join sen ihan normaaliin tahtiini ja mietin että miten Jenchanilla menee niin pirun kauan juoda se YKSI pirun kahvikupillinen. Olisin vinettänyt asiasta vaikka kuinka paljon ellei joku olisi yhtäkkiä peittänyt näkökenttäni. Vilkaisu ylös paljasti naaman jota en todellakaan odottanut näkeväni. Jochan. Mitä ihmettä? Kahvion ja aseman muut vierailijat varmaan jakelivat suuntaani erittäin hölmistyneitä ilmeitä kun valehtelematta rääkäisin "What the FUCK?!" päin Jochanin naamaa ja pariin otteeseen vielä siinäkin vaiheessa kun hän oli ehtinyt istahtaa viereeni ja Matchan ja Jenchan pöydän toisella puolella nauraa räkättivät reaktiolleni.

Että näin. Jenchan, Matchan ja Jochan olivat siis minulta salassa sopineet että jälkimmäinen saapuisi viikonloppu vierailulle Tampereelta. Ja pirun hyvin onnistuivatkin sen pitämään salassa. Ei sillä, ei minulla tätä vierailua vastaan mitään ollut. Kiva yllätys vain. Sain nukkukaverin kahdeksi yöksi~

Perjantai kului siis aikalailla kuulumisien vaihteluun ja randomiin höpöttämiseen. (Ja bandomiin tutustumiseen.. ne ilmeet olivat kauniita.. suorastaan mieleenpainuvia) Nukkumaan me Oinaat mentiin vasta jossain puoli viiden - viiden aikoihin, kun sängyssäkin piti vielä höpäjätä. Lauantaina noustiin puolenpäivän aikoihin ja pitkähkön ja myöhäisen aamiaisen (brunssin?) jälkeen lähdettiin kiertämään Adam&Evaa (kirppistä) johon jätin yhteystietoni työpaikan toivossa, he kun etsivät osa-aikaista siivojaa sinne. Katsotaan nyt miten käy. Kun ostokset oli tehty ja tavarat tuotu kämpille, lähdettiin ruoan hakuun. Ja Mäkkäri reissuhan siitä tuli. Painonpudotus ajatukset lensivät ulos ikkunasta jo Perjantai iltana. Täyttävä ateria jälkkärineen ja Cittarin kautta leffateatterille katsomaan Inception.

Inception. Siinä vasta elokuva. En ole koskaan innostunut elokuvista missä pääosassa on Leonardo DiCaprio, mutta ehkä tätä konpensoi se että mukana oli myös Watanabe Ken. Ja oli muuten harvinaisen hyvä leffa. Enpä ole aikaisemmin ajatellut unista tuollaisella tavalla. Tosin ehkä hyvä vaan, oli meinaan hieman sen tyyppistä materiaalia ja toimintaa että taidan jättää unista ajattelemisen ihan sille tasolle millä se on nytkin. Alitajuntani omituisia mietelmiä. Personal fanfiction with weird twists and extremely twisted happenings.. Joo, mutta älyttömän hyvä elokuva ja ehdottomasti kaiken sen hypetyksen arvoinen! Watanabe Ken ei petä koskaan! Ja DiCapriokin antoi itsestään positiivisen kuvan ihmiselle joka ei ole jaksanut kiinnostua koko ihmisestä sitten Titanicin.

Elokuvan jälkeen palattiin Olympiaan pelaamaan hassua lautapeliä ja pullonpyöritystä parin lonkeron ja siiderin kera. Joo, oli taas tosi hurja ilta. Hah. Sillä välin kun minä käväsin suihkussa, kolme muuta otusta aloittivat scrabblen pelaamisen jonka johdosta sitten lueskelin lehtiä suihkusta tultuani. Sen jälkeen en oikastaan tarkalleen muista että mitä kaikkea sitä tehtiin, mutta aika nopeasti oli itse kukin niin puhki että sänkyyn kaaduttiin vain vähän jälkeen puolen yön.

Tämän aamuinen heräämiseni meni niin huonosti että siitä tuli iltapäivällä heräämiseksi. Nousin YHDELTÄ! Someone shoot me now! Missä onkaan terve unirytmi?

Höpöttelyjen ja parin Japanilaisen e-mail tuttavani viesteihin vastaamisen jälkeen lähdettiin sitten taas ulkoilemaan R-Kioskin kautta Subwayhin. Ruokailun jälkeen asemalle heittämään Jochan junaan.

Ja tässä ollaan. Asunnossa on enää vain sen kolme asukasta, Matchan ja Jenchan höpäjävät jotain yläkerrassa sillä välin kun minä järjestelen Delicious tiliäni ja kirjoitan tätä entryä. Huomenna voisin käydä ostamassa Singaporelaiselle snailmail kaverilleni synttärilahjan ja lähettää se kirjeen mukana jotta ehtisi ajoissa tuonne pallon toiselle puolelle.

Aivot on aika höttöä viikonlopun jälkeen, mutta eiköhän se tästä kun saan huoneen siivottua, koneen järjestykseen (se alkaa vedellä viimeisiään, huomaan ma) ja läksyt (tai nuo rippeet mitä niistä vielä on tekemättä) tehtyä.

Tahdon uuden tietokoneen.. tämä raasu kuolee kohta, tein sille mitä tahansa.

Jostain täysin käsittämättömästä syystä pikkuinen Stitch plushieni istuu tässä koneen vieressä ja tuijottaa minua isoilla silmillään. Se on söötti. Ja muistuttaa minua Japanista, pikkuinen kun on voitettu Ufo Catcher masiinasta, Yokohaman World Porters ostoskeskusten yläkerran arcadesta vuoden 2009 kesällä. Voi kun pääsisi Japaniin taas piakkoin.

Jaaha, alkaa tulla taas todella random ramble tästäkin entrystä joten jospa jätän tähän ja rupean taas tekemään jotain fiksua.. tai vaikka jatkan Golden Briden katsomista ja siitä reviewin kirjoittamista.

Ensi kertaan~ ♥